Prosessikuvaus

Aloitteen tietokoneen käytön apuvälinearviointiin voi tehdä asiakas itse, asiakkaan lähiomainen, kuntouttaja tai esim. opettaja. Kuntoutuksesta vastaava taho, usein asiakkaan kuntoutustyöryhmän lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoidon apuvälinekeskukseen, Tikoteekkiin tai vastaavaan tietokoneen käytön arviointia tekevään yksikköön.

Apuvälineprosessiin kuuluu tietoteknisen laitekokonaisuuden suunnittelu ja arviointi, kokeilu ja käytön ohjaus, hankinta ja luovutus sekä käytön seuranta, huolto ja korjaus.

Tietokoneen käytön apuvälinearviointiin kuuluu

1. Apuvälinetarpeen arviointi
2. Apuvälineen valinta ja kokeilu
3. Lähi-ihmisten rooli
4. Apuvälineen käytön ohjaus
5. Apuvälineen hankinta
6. Arvioinnin päättäminen ja jatkotoimenpiteistä sopiminen
7. Apuvälineen käytön seuranta
8. Huolto ja korjaus

Arviointiprosessi on yksilöllinen eikä siihen kuluvaa aikaa ja laajuutta voida täysin määritellä etukäteen. Arviointiprosessin kestoon vaikuttavat mm. asiakkaan toimintakyky, laitevalinta sekä apuvälineratkaisun laajuus.  Vaikeasti vammaisten henkilöiden vaativat tietokoneen käytön apuvälinearvioinnit toteutetaan yleensä erikoissairaanhoidossa ja niiden tekemiseen kuluu usein pidempi aika.

Apuvälinetarpeen arviointi

Tietoteknisten apuvälineiden arviointi, kokeilu ja sovitus, valinta, käytön harjoittelu, laitekokonaisuuden yhteensovittaminen, mahdollinen yksilöiminen ja ohjaus edellyttävät asiakkaan ja lähi-ihmisten sekä moniammatillisen tiimin yhteistyötä.

Tietoteknisistä apuvälinearvioinneista vastaava henkilö ja tiimi perehtyvät asiakkaan lähetteeseen, asiakkaasta saataviin esitietoihin ja lausuntoihin. Näiden pohjalta suunnitellaan ja kootaan ensimmäistä tapaamista varten tarvittavat kokeilulaitteet ja oheismateriaalit. Valmistelun tarkoituksena on taata asiakkaalle paras mahdollinen palvelu ja apuvälineet sekä niiden toimivuus arvioinnin aikana.

Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan asiakkaan toiveet ja tarpeet sekä määritellään arvioinnin tavoitteet. Vaativissa tietokoneen käytön arvioinneissa yleistavoitetta voidaan täsmentää välitavoitteilla.

Apuvälineen valinta ja kokeilu

Apuvälineen valintaan vaikuttavat asiakkaan tarve eli mhin käyttötarkoitukseen apuväline tulee.

Apuvälineen valinta perustuu yksilölliseen arviointiin, joka etenee yhteisesti asetetun tavoitteen mukaisesti. Apuvälineprosessi käynnistyy asiakkaan toimintakyvyn ja toimintaympäristön kartoituksella. Lisäksi arvioidaan asiakkaan toiminnalliset valmiudet käyttää tietokonetta. Asiakkaalle tulee antaa riittävästi puolueetonta tietoa ja ohjausta tarjolla olevista apuvälineistä.

Arviointiprosessiin kuuluu tietokoneen ominaisuuksien, toimivan ohjaintavan, näppäimistön ja ohjelmien sekä tarvittaessa erillisen näytön arviointi, valinta ja yhteensovittaminen. Tärkeää on myös arvioida asiakkaan työskentely-ympäristö ja -asento.

Soveltuvan tietoteknisen apuvälineratkaisun löytäminen edellyttää laitekokonaisuuden sovittamista ja kokeilua asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Apuvälineiden käyttöönotto saattaa edellyttää lisävarustelua ja yksilöllistä räätälöintiä (esim. ruutunäppäimistön muokkaus).

Lähi-ihmisten rooli

Lähi-ihmisten rooli korostuu arvioinnin aikana erityisesti silloin kun asiakas on vaikeasti toimintarajoitteinen. Apuvälineratkaisun käyttöönotto edellyttää asiakkaalta aktiivista harjoittelua, joka mahdollistuu pääsääntöisesti lähi-ihmisten tuella. Tarvittaessa kuntouttava henkilö (esim. toimintaterapeutti, puheterapeutti) osallistuu harjoittelun ohjaamiseen. Oleellista harjoittelun onnistumisessa on niin asiakkaan kuin lähi-ihmistenkin resurssien ja motivaation selvittäminen.

Apuvälineen käytön ohjaus

Toimivat apuvälineratkaisut perustuvat asiakkaan tarpeiden ja toiveiden pohjalta mietittyyn apuvälinekokonaisuuteen sekä asiakkaan ja lähi-ihmisten riittävään ja oikea-aikaiseen apuvälineen käytön ohjaukseen. Riittävä ja oikea-aikainen ohjaus on apuvälineiden käytön edellytys. Asiakkaan ja lähi-ihmisten tarpeet määrittävät ohjauksen määrän ja toimintatavat. Ohjaus on tärkeää, koska apuvälineet ovat usein yksilöllisesti rakennettuja ja niiden käyttöönotto vaatii asiakkaalta ja lähi-ihmisiltä paneutumista ja aikaa harjoitteluun.  Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta määrittelee (1015/1991) apuvälineiden käytön opetuksen osaksi lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. On tärkeää, että tieto apuvälineestä ja sen käytöstä siirtyy asiakkaan mukana hänen muuttuvissa elämäntilanteissaan.

Apuvälineen hankinta

Arviointiprosessissa saatujen kokemusten ja kokeilun pohjalta arvioinnista vastaava tiimi yhteistyössä asiakkaan kanssa tekevät päätöksen/lausunnon ja suosituksen tarvittavista apuvälineistä. Apuvälineen hankinnasta vastaava taho hankkii apuvälineen ja lainaa sen yleensä pitkäaikaisena lainana. Tietokoneen käyttöön liittyvien apuvälineiden hankinnasta ja kustannuksista vastaa usein terveydenhuolto, lisäksi apuvälineitä voivat myöntää Kela, opetustoimi, sosiaalitoimi, vakuutuslaitos, valtiokonttori tai työvoimahallinto.

Suositeltavien apuvälineiden tulee olla CE-merkittyjä ja täyttää apuvälineille asetetut kriteerit. Lisäksi apuvälineiden tulee olla Suomen markkinoilta saatavia. Laki julkisista hankinnoista ohjaa sairaanhoitopiirien apuvälinehankintoja.

Päätelaitteiden saatavuus

Arvioinnin päättäminen ja jatkotoimenpiteistä sopiminen

Asiakkaan kanssa sovitaan myös seurannasta sekä siitä, miten mahdollisissa ongelmatilanteissa toimitaan. Asiakkaalle annetaan kirjalliset ohjeet siitä, minne asiakas ottaa yhteyttä apuvälineasioissa. Asiakkaan ja lähi-ihmisten kanssa sovitaan kirjallisesti myös siitä, millä tavalla toimitaan, jos esimerkiksi sanastoa pitää päivittää.

Apuvälineen käytön seuranta

Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on aktiivisessa käytössä ja teknisesti toimintakunnossa.

Asiakkaan apuvälinepalvelusta vastaava terveydenhuollon yksikkö vastaa apuvälineen ja käytön seurannasta. Käytännössä seuranta tapahtuu asiakkaan yhteydenotosta tai hoitohenkilökunnan toimesta. Asiakkaan toimintakyvyssä, tarpeissa tai lähiympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat apuvälineen käyttöön ja soveltuvuuteen. Muutokset edellyttävät usein uuden apuvälinepalveluprosessin käynnistämistä.

Huolto ja korjaus

Arvioinnista vastaava tiimi sopii asiakkaan kanssa siitä, miten toimitaan jos apuväline menee rikki tai jos se ei enää vastaa asiakkaan tarpeita tai toimintakykyä. Ensisijaisesti asiakkaan tulee olla yhteydessä apuvälineen myöntäneeseen tahoon.

Huollon ja korjaustoimenpiteet järjestää apuvälineen omistava taho. Vastuu pysyy laitteen omistajalla myös silloin kuin huolto- ja korjauspalvelu ostetaan ulkopuoliselta toimittajalta, jos asiasta ei ole sovittu erikseen.