Avustava tietotekniikka arjen tukena: Sovellukset kuntoutuksen tukena – harjoituspelejä iPadille

Tänä vuonna Tikonen kertoo jokaisessa numerossaan avustavasta tietotekniikasta.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa antoi vinkkejä tietokoneen ja tablettilaitteen käyttöön oppimisen ja arjen apuna ilman erikseen asennettavia sovelluksia tai laitteita. Sitten aiheena olivat ilmaiset kommunikointiohjelmat ja -sovellukset, ja Tikosessa 3/2023 tutustutaan hauskoihin harjoituspeleihin. Pelaaminen on hauskaa yhdessäoloa. Sovelluksien avulla voidaan myös harjoitella erilaisia toimintoja, kuten iPadin käyttöä, tai valmiuksia ennen kommunikointiohjelman käytön harjoittelua. Sovellus voi myös mahdollistaa pelin tai leikin ilon lapselle, jolle leikkiminen ja pelaaminen on muuten vaikeaa.

Lue artikkeli Avustava tietotekniikka arjen tukena: Sovellukset kuntoutuksen tukena – harjoituspelejä iPadille.

Tutustu myös muihin Tikosen 3/2033 artikkeleihin:

• Syrjitäänkö puhevammaisia tahallaan? Tätä pohtii Tikoteekin johtaja Eija Roisko pääkirjoituksessaan. Lue pääkirjoitus.

• Teemu Mailander työskentelee Rinnekodit Maurinkodissa, jossa vuorovaikutus olemuskielisten asiakkaiden kanssa on jokapäiväistä. Lue artikkeli Olemuskielinen ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä joka päivä.

• Avusteista viestintää käyttävät lapset ja nuoret ovat luovia, tehokkaita ja sinnikkäitä keskustelukumppaneita. Puheterapeutti Kirsi Neuvonen tutki väitöskirjatutkimuksessaan avusteista viestintää käyttävien lasten ja nuorten sekä heidän puhuvien kommunikointikumppaniensa välisiä keskusteluja. Lue artikkeli Neuvosen tutkimuksesta.

• Belgialainen tutkija ja varhaiskasvatuksen ammattilainen Sien Vandesande on tutkinut vaikeasti kehitysvammaisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen kiintymyssuhteen erityispiirteitä. Lue artikkeli Myös vaikeimmin kehitysvammainen lapsi osoittaa erityistä kiintymystä vanhempaansa.

• Tietomme, ymmärryksemme ja taitomme kuntouttaa vaikeasti kehitysvammaisia autismikirjon lapsia on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lisääntynyt tieto muuttaa sanoja, joita asioista käytämme, näkökulmia, joista asioita katsomme. Muuttaako se myös työmme kohdetta, tavoitteita ja keinoja? Lue Jaana Salmisen kirjoitus Mitä jos – näkökulmia vaikeasti kehitysvammaisen autismikirjon lapsen kuntoutukseen.

• Mitä kaikkea on puhevammaisuuden kirjo? Valtakunnallista Puhevammaisten viikkoa vietettiin 2.–8.10.2023. Viikon teema oli puhevammaisuuden kirjo. Puhevammaisuus koskettaa Suomessa suurta joukkoa hyvin erilaisia ihmisiä, ja puhevammalla on hyvin monenlaisia vaikutuksia ihmisen elämään. Uusi video kertoo, mistä on kyse.

• Kun puhe tuottaa vaikeuksia -tietokirja kertoo puhevammaisten tulkkauksesta ja kommunikaatio-ohjauksesta ja on vapaasti verkossa luettavissa. Kehitysvammaliiton Tikoteekin Kaisa Laine ja Virpi Yiannakou olivat mukana kirjoittamassa teoksen artikkelia Kommunikaatio-ohjaus: Mitä? Miksi? Miten? Tutustu teokseen.

• Rikosuhripäivystys ja Kehitysvammaliiton Tikoteekki ovat aiemmin julkaisseet tallennettavan ja tulostettavan verkkomateriaalin, jossa kerrotaan selkokielellä ja kuvataulujen avulla, mikä on rikosprosessi. Nyt sen yhteyteen on tuotettu havainnollinen video, joka näyttää, miten tätä kuvallista materiaalia voi käydä läpi. Videosta saa tietoa ja hyviä vinkkejä kuvakommunikoinnista. Tutustu videoon.

Vinkkejä ilmaisista kommunikointiohjelmista ja -sovelluksista sekä tietoa asiakaslähtöisestä apuvälinepalvelusta

Avustavan tietotekniikan juttusarja jatkuu Tikosessa 2/2023. Verkkolehden uudessa numerossa kerrotaan myös muun muassa apuvälinepalveluiden asiakaslähtöisyyteen liittyvästä selvityksestä sekä läheisten ohjaamisesta.

Mitä on avustava tietotekniikka ja miten se voi helpottaa arkea? Tikoteekin asiantuntija Marina Green-Järvinen lähestyy näitä teemoja tällä kertaa esittelemällä ilmaisia kommunikointiohjelmia ja -sovelluksia. Lue artikkeli.

Apuväline valitaan yksilöllisesti ja koko valintaprosessin täytyy olla asiakaslähtöinen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Terhi Pärssinen, apuvälinepalvelujen asiantuntija, selvitti asiaa toimintaterapeutin ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintonsa tutkimuksellisessa kehittämistyössä. Lue haastattelu ja tutustu Pärssisen selvitykseen.

Mitä muuta Tikosesta 2/23 löytyy?

• Kehitysvammaliiton Tikoteekin johtaja Eija Roisko painottaa pääkirjoituksessaan, että YK:n vammaissopimuksen tulevaan toimintaohjelmaan tulee nostaa esiin puhevammaiset ihmiset. Lue pääkirjoitus.
• Uutisjuttu kertoo tuoreiden tulkkien opinnäytetyöstä, jonka mukaan vammaisten ihmisten syrjintä on siirtynyt arkitilanteista yhteiskunnan rakenteisiin. Lue artikkeli.
• Vinkkijutussa kerrotaan Tikoteekin uusista, kaikkien käytettävissä olevista pdf-esitteistä: viime aikoina on julkaistu esitteitä suomeksi, selkokielellä, kuvitettuna ja englanniksi. Tutustu esitteisiin.
• Artikkeleissa kerrotaan esimerkiksi amerikkalaisen Cathy Bingerin koulutuksesta, joka liittyi läheisten ohjaamiseen. Puheterapeutti Kaisa Laine kertoo koulutuksen keskeisimmistä opeista ja pohtii, mitä ne voivat antaa suomalaiselle alan ammattilaiselle. Lue kirjoitus Kommunikointi kehittyy läheisiä ohjaamalla.
• Ohjaamisesta kertoo myös puheterapeutti Ulla Sergejeffin kirjoitus Muutosprosessi yhteisössä. Sen sanoma on, että yhteisöjen ohjaus on taito, jota voi tietoisesti opetella. Kirjoitus on osa läheisten ohjaamisesta kertovaa asiantuntijakirjoitusten sarjaa. Lue kirjoitus.
• Siunsoten palvelujohtaja Jari Nevanto kertoo haastattelussa Siunsoten hyvistä vuorovaikutuskäytänteistä ja työn laadunvalvonnasta. Hän pohtii, miksi olemuskielisten asiakkaiden kanssa työskentelevien ammattilaisten vuorovaikutusosaaminen on tärkeää ja miten johto voi tukea ja varmistaa sen. Lue Nevannon haastattelu.
• Millaista työ olemuskielisten asiakkaiden kanssa sitten on? Helsinkiläisen toimintakeskus Sofianlehdon ohjaaja Sari Laitinen kertoo, että hän tekee työtään luovasti ja asiakkaille aikaa antaen. Lue haastattelu.

Siirry Tikosen etusivulle.

Uusi avustavan tietotekniikan juttusarja Tikosessa

Mitä on avustava tietotekniikka? Miten se voi helpottaa arkea ja erityisesti tietokoneen tai tablettilaitteen käyttöä?

Tikoteekin Tikonen-verkkolehden vuoden 2023 ensimmäinen numero on ilmestynyt. Tänä vuonna Tikonen kertoo joka numerossaan avustavasta tietotekniikasta. Juttusarjan ensimmäinen artikkeli antaa vinkkejä, miten tietokonetta tai tablettilaitetta voi käyttää oppimisen ja arjen apuna ilman erikseen asennettavia sovelluksia tai laitteita. Artikkelissa kerrotaan toiminnoista ja asetuksista, joista on iloa monille ja jotka ovat helposti monien ulottuvilla.

Lue artikkeli Avustava tietotekniikka arjen tukena: Käytä sujuvasti tietokonetta tai tablettilaitetta.

Mitä muuta Tikosesta löytyy?

Tikosen pääkirjoituksessa Tikoteekin johtaja Eija Roisko pohtii, mitä reilu tulevaisuus tarkoittaa puhevammaisille ihmisille ja miten se voi toteutua.

Äänihuuli on Tikosen uusi kolumni. Siinä puhevammainen Nina kertoo avoimesti kokemuksistaan. Miltä tuntuu elää kuin omassa kuplassa?

Tapaamme myös Mika Lemisen, nuoren lauluntekijän ja räppärin, jolla on CP-vamma. ”Musani kautta haluan toimia esimerkkinä siitä, että vammainen voi olla taitava, vahva, tehdä musaa ja menestyä elämässä”, hän sanoo.

Artikkeleissa on paljon asiaa vuorovaikutuksesta. Erityisluokanopettajat kertovat työstään ja vuorovaikutuksen merkityksestä oppimiselle. Vuorovaikutuskonkari Kaisa Launonen kertoo pitkästä urastaan ja siitä, miten tärkeää on ymmärtää, että jokaisella on oikeus ja tarve vuorovaikutukseen. Leealaura Leskelä taas havainnollistaa väitöskirjatutkimuksensa kautta, miten selkokieli voi tukea puhuttua viestintää.

Tänä vuonna Tikosessa ilmestyy myös asiantuntijakirjoituksia, jotka tarjoavat näkökulmia läheisten ohjaamiseen ja yhteistyöhön heidän kanssaan. FT, puheterapeutti Irina Savolaisen kirjoitus käsittelee neuvomisen dilemmaa.

Tikosen vinkkipalstalla esitellään Yhteinen hetki -kortit. Kyseessä se on tulostettava pdf-materiaali, jossa on ideoita vuorovaikutuksellisiin hetkiin vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen kanssa. Uutispalstalla esitellään periaatteet päätöksenteossa tukemiseen.

Lue Tikonen 1/2023.

Vinkki 3D-tulostetusta kehikosta ja muuta ajankohtaista uudessa Tikosessa

Näppäimistön tai kosketusnäytöllisen laitteen käyttäminen voi olla vaikeaa, jos käsien hallinnassa on ongelmia esimerkiksi vapinan takia. Silloin kehikko voi auttaa sormen kohdentamisessa ja laitteen käyttämisessä.

Kehitysvammaliiton Tikoteekki on ollut mukana kehittämässä tablettilaitteen käyttöä helpottavaa, 3D-tulostettavaa iPad-kehikkoa yhdessä Olli-Pekka Kurpan ja Sandpiper 3D Oy:n kanssa. Asiasta on kerrottu Tikosen 2/2022 vinkkipalstalla.

Lue artikkeli 3D-tulostettu kehikko auttaa näppäimistön ja tablettilaitteen käytössä.

Tikosen 2/2022 pääkirjoitus kertoo Puhevammaisten asiain neuvottelukunnan synnystä ja merkityksestä. Artikkeleissa kurkistetaan olemuskielisen Leilan arkeen ja toimintakeskus Sofianlehdon aistihuoneisiin. Mukana on myös katsaukset siitä, miten sujui puhevammaisten viikko 2022 sekä millaista on Puhevammaisten Vertaistukiyhdistyksen toiminta ja miten siihen pääsee mukaan. Puhevammaisten tulkki kertoo haastattelussa, mikä on tärkeintä hänen työssään. Kerromme myös, mitä tarkoittaa mentalisaatio ja miten sitä voi hyödyntää vuorovaikutustyössä sekä uudesta Kuntoutuminen-kirjasta.

Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!
Lue uusin Tikonen.

Uusia DialoQ Talk -ohjevideoita

Tikoteekki julkaisee YouTubessa omalla Tikotuubi-kanavallaan ohjevideoita, jotka auttavat kommunikointiohjelmien käytössä.

Uusimmat videot liittyvät DialoQ Talk -ohjelmaan ja sillä rakennettuun SähköSANOMAAN.  Ohjevideot havainnollistavat esimerkiksi, miten taulustoon lisätään tai vaihdetaan kuvia, miten taulusto varmuuskopioidaan ja miten näppäimistö vaihdetaan.

Vaikka videot on tehty SähköSANOMAN kannalta, niitä voi hyödyntää laajemminkin. ”Käytämme esimerkkinä Tikoteekin SähköSANOMA-kommunikointitaulustoa, mutta muitakin sisältöjä voi päivittää näillä ohjeilla”, kertoo Tikoteekin Virpi Yiannakou, asiantuntija ja puhevammaisten tulkki.

Lue lisää

• Tikotuubi
• SähköSANOMA-kommunikointitauluston esittely

Miten DialoQ Talk toimii ja millaisia ovat Siirin perheen ensikokemukset siitä?

Uusi suomalainen DialoQ Talk -kuvakommunikointiohjelmisto tukee Windows- ja Android-käyttöjärjestelmiä ja osaa taivuttaa suomen kieltä. Miten DialoQ Talkia käytetään? Ja miltä ohjelmisto vaikuttaa Siirin, 18, ja hänen perheensä mielestä? Siirin äiti Jaana Federley kertoo, miten Siiri sai DialoQ Talkin käyttöönsä ja miten tärkeää on, että apuvälineen myötä saa heti myös käyttöopastusta.

Lue Tikonen-verkkolehden artikkeli DialoQ Talkista ja Siirin kokemuksista.

Tikosessa on myös paljon muuta kiinnostavaa. Lue pääkirjoitus siitä, miten tärkeää on elää omannäköistä elämää. Artikkeleissa kerromme ryhmäkodin HYP-kokemuksista, eläinavusteisesta puheterapiasta ja AAC-ohjauksesta, esteettömästä leikkipuistosta sekä puhevammaisten tulkin työn etiikasta. Pohdimme myös, miten tuemme kaikkien oikeutta osaamiseen.

Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

Lue uusin Tikonen.

Kokeilujen kautta kestävään apuvälineratkaisuun

”Pakkoliikkeisestä ja spastisesta CP-vammastani johtuen kykenen kirjoittamaan vain oikean käden yhdellä sormella kerrallaan. Näin ollen itse tietokoneen tuli olla sellainen, jonka näppäimistöä pystyn käyttämään mahdollisimman esteettömästi. Näppäimistön edessä ei voi olla koholla olevia hiiriohjaimia tai painikkeita estämässä kirjoituskäteni liuttamista koneen edustalla. Näppäimien paineleminen onnistuu siis vain koneeseen tukeutumisen avulla. Kyseinen asento aiheuttaa kuitenkin kirjoituskäteni ja hartiani kipeytymisen”, kirjoittaa Heidi Hämäläinen Tikonen-verkkolehden artikkelissa.

Lue koko artikkeli

Tikonen 3/2021 sisältää myös muita mielenkiintoisia kirjoituksia. Käy lukemassa Johanna Aaltosen juttu tyttärestään Leonasta, Kaisa Laineen kertomus onnistuneesta leikkikokemuksesta kuntoutustyössä ja Henna Sillanpään kokemuksia kaveritaitojen opettelusta. Lisäksi Tikosessa pohdintaan usean asiantuntijan voimin, miksi blisskielen käyttäjiä on Suomessa niin vähän.

Katso lisää Tikosesta

Opas apuvälineiden luovutusperusteista päivitetty

Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden oppaan. Opas on tarkoitettu apuvälinetyötä tai -päätöksiä tekeville ja ohjeiksi apuvälineitä käyttäville.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineille laadittiin yhtenäiset perusteet vuonna 2018, jolloin julkaistiin ensimmäinen versio oppaasta. Nyt päivitetyssä oppaassa on kuvattu tarkemmin apuvälineiden luovutuksen säädöspohjaa ja mm. poistettu kategorisiksi kielloiksi tulkittuja kohtia. Niiden sijaan on korostettu yksilöllistä harkintaa apuvälineiden luovutuksessa.

Oppaassa on selkiytetty luovutusperusteita ja päivitetty mm. ISO9999 standardi 2011 uudempaan 2016 versioon. Standardia käytetään apuvälineiden hallinnoinnissa.

Oppaassa on myös nostettu esiin niitä apuvälineryhmiä, joissa ei ole vielä luovutuskäytäntöjä tai joiden luovutusperusteita olisi syytä päivittää esimerkiksi teknologian kehittyessä. Tällaisia apuvälineryhmiä ovat mm. toiminnalliset hermolihasstimulaattorit ja hybridiortoosit, muistin tukena toimivat apuvälineet sekä avustajakoirat.

Lue lisää (stm.fi)

Vanhempien kokemuksia kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saadusta ohjauksesta ja tuesta sekä apuvälinepalveluprosessista

Helsingin yliopistossa Amanda Saarisen tekemä logopedian pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että vanhemmat saavat lapsensa kommunikoinnin apuvälineen käyttöön ohjausta ja tukea useilta toimijoilta.

Ohjaus ja tuki koettiin pääsääntöisesti määrältään riittämättömäksi, mutta sisällöltään tarkoituksenmukaiseksi. Positiivisia kokemuksia vanhemmilla oli muun muassa lapsen kuntouttavalta puheterapeutilta saadusta ohjauksesta ja tuesta, kommunikaatio-opetuksesta, vertaistuesta sekä kommunikoinnin apuvälineiden valmistajien ja maahantuojien tarjoamasta teknisestä tuesta.

Apuvälinepalveluprosessissa koetuista haasteista esille nousi erityisesti se, että kommunikoinnin apuvälinettä ei aina käytetty aktiivisesti lapsen päiväkodissa tai koulussa. Saadakseen palveluita, löytääkseen tietoa ja mahdollistaakseen apuvälineen käytön lapsen arjen ympäristöissä vanhempien oli tyypillisesti täytynyt ottaa apuvälinepalveluprosessissa aktiivinen, oma-aloitteinen rooli.

Vanhemmat kehittäisivät ohjausta ja tukea muun muassa panostamalla vahvemmin prosessin alkuvaiheessa tarjottavaan tukeen, ammattilaisten koulutukseen ja tukimahdollisuuksista tiedottamiseen.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saatu ohjaus ja tuki eivät näytä jakautuvan täysin tasavertaisesti perheiden kesken, ja vanhemman oma aktiivisuus saattaa vaikuttaa palveluiden saamiseen. Palveluiden saatavuuden ja niistä tiedottamisen käytäntöjä sekä ammattilaisten koulutusta puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista saattaisi olla tarpeen selkeyttää ja kehittää.

Vanhempien kokemukset ohjauksesta, tuesta ja apuvälinepalveluprosessista vaihtelevat yksilöllisesti, mutta tämän tutkimuksen tulokset voivat auttaa ammattilaisia kehittämään työskentelykäytäntöjään.

Tutustu koko opinnäytteeseen (helsinki.fi)