”Pakkoliikkeisestä ja spastisesta CP-vammastani johtuen kykenen kirjoittamaan vain oikean käden yhdellä sormella kerrallaan. Näin ollen itse tietokoneen tuli olla sellainen, jonka näppäimistöä pystyn käyttämään mahdollisimman esteettömästi. Näppäimistön edessä ei voi olla koholla olevia hiiriohjaimia tai painikkeita estämässä kirjoituskäteni liuttamista koneen edustalla. Näppäimien paineleminen onnistuu siis vain koneeseen tukeutumisen avulla. Kyseinen asento aiheuttaa kuitenkin kirjoituskäteni ja hartiani kipeytymisen”, kirjoittaa Heidi Hämäläinen Tikonen-verkkolehden artikkelissa.
Tikonen 3/2021 sisältää myös muita mielenkiintoisia kirjoituksia. Käy lukemassa Johanna Aaltosen juttu tyttärestään Leonasta, Kaisa Laineen kertomus onnistuneesta leikkikokemuksesta kuntoutustyössä ja Henna Sillanpään kokemuksia kaveritaitojen opettelusta. Lisäksi Tikosessa pohdintaan usean asiantuntijan voimin, miksi blisskielen käyttäjiä on Suomessa niin vähän.
Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden oppaan. Opas on tarkoitettu apuvälinetyötä tai -päätöksiä tekeville ja ohjeiksi apuvälineitä käyttäville.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineille laadittiin yhtenäiset perusteet vuonna 2018, jolloin julkaistiin ensimmäinen versio oppaasta. Nyt päivitetyssä oppaassa on kuvattu tarkemmin apuvälineiden luovutuksen säädöspohjaa ja mm. poistettu kategorisiksi kielloiksi tulkittuja kohtia. Niiden sijaan on korostettu yksilöllistä harkintaa apuvälineiden luovutuksessa.
Oppaassa on selkiytetty luovutusperusteita ja päivitetty mm. ISO9999 standardi 2011 uudempaan 2016 versioon. Standardia käytetään apuvälineiden hallinnoinnissa.
Oppaassa on myös nostettu esiin niitä apuvälineryhmiä, joissa ei ole vielä luovutuskäytäntöjä tai joiden luovutusperusteita olisi syytä päivittää esimerkiksi teknologian kehittyessä. Tällaisia apuvälineryhmiä ovat mm. toiminnalliset hermolihasstimulaattorit ja hybridiortoosit, muistin tukena toimivat apuvälineet sekä avustajakoirat.
Vanhempien kokemuksia kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saadusta ohjauksesta ja tuesta sekä apuvälinepalveluprosessista
Helsingin yliopistossa Amanda Saarisen tekemä logopedian pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että vanhemmat saavat lapsensa kommunikoinnin apuvälineen käyttöön ohjausta ja tukea useilta toimijoilta.
Ohjaus ja tuki koettiin pääsääntöisesti määrältään riittämättömäksi, mutta sisällöltään tarkoituksenmukaiseksi. Positiivisia kokemuksia vanhemmilla oli muun muassa lapsen kuntouttavalta puheterapeutilta saadusta ohjauksesta ja tuesta, kommunikaatio-opetuksesta, vertaistuesta sekä kommunikoinnin apuvälineiden valmistajien ja maahantuojien tarjoamasta teknisestä tuesta.
Apuvälinepalveluprosessissa koetuista haasteista esille nousi erityisesti se, että kommunikoinnin apuvälinettä ei aina käytetty aktiivisesti lapsen päiväkodissa tai koulussa. Saadakseen palveluita, löytääkseen tietoa ja mahdollistaakseen apuvälineen käytön lapsen arjen ympäristöissä vanhempien oli tyypillisesti täytynyt ottaa apuvälinepalveluprosessissa aktiivinen, oma-aloitteinen rooli.
Vanhemmat kehittäisivät ohjausta ja tukea muun muassa panostamalla vahvemmin prosessin alkuvaiheessa tarjottavaan tukeen, ammattilaisten koulutukseen ja tukimahdollisuuksista tiedottamiseen.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saatu ohjaus ja tuki eivät näytä jakautuvan täysin tasavertaisesti perheiden kesken, ja vanhemman oma aktiivisuus saattaa vaikuttaa palveluiden saamiseen. Palveluiden saatavuuden ja niistä tiedottamisen käytäntöjä sekä ammattilaisten koulutusta puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista saattaisi olla tarpeen selkeyttää ja kehittää.
Vanhempien kokemukset ohjauksesta, tuesta ja apuvälinepalveluprosessista vaihtelevat yksilöllisesti, mutta tämän tutkimuksen tulokset voivat auttaa ammattilaisia kehittämään työskentelykäytäntöjään.
Smäly-sivusto helpottaa digitaalista lukemista ja kirjoittamista
Dateron julkaiseman uuden sivuston tarkoituksena on helpottaa digitaalista lukemista ja kirjoittamista. Smäly-sivustolta löydät ohjeita, miten oikeilla asetuksilla voit helpottaa lukemista ja kirjoittamista. Ohjeet koskevat maksuttomia ratkaisuja. Valikoista löydät sen toiminnon johon haluat apua, ja alavalikosta käyttämääsi laitetta koskevat asetukset.
Ohjevideoita kommunikointiohjelmien käyttöön ja muokkaukseen
Tiesitkö, että Kehitysvammaliiton Tikoteekki ja HUS Apuvälinekeskus Tietoteekki ovat tehneet lyhyitä ohjevideoita kommunikointiohjelmien sisältöjen muokkauksesta Youtubeen?
Tikotuubi-kanavalta löytyy ohjevideoita Windows-käyttöjärjestelmässä toimivien Speaking Dynamically Pro (SDP)-, Communicator 5- ja Boardmaker -ohjelmien käytöstä. Tikotuubista löytyy myös iPadissa toimivan Widgit Go -ohjelmaan ohjevideoita. Linkki Tikotuubi-kanavalle (www.youtube.com)
HUS Tietoteekin Youtube-kanavalta löytyy ohjevideot iPadissa toimivan GoTalkNow-ohjelman käyttöön. Linkki HUS Tietoteekki-kanavalle (www.youtube.com)
Tietoa ja materiaalia koronaviruksesta
Papunetista löytyy kuvallista materiaalia mm. kuvatauluja keskustelun tueksi suomeksi ja ruotsiksi. Lisää päivitetään jatkossa.
Keskustelutaulu tehohoitoon (pdf)
Keskustelutaulu tehohoitoon löytyy myös PowerPoint-muodossa, jolloin sitä voi tarvittaessa helposti muokata. Taulustot löytyvät osoitteesta: papunet.net/materiaalia/koronavirus
Mitä tarkoittaa evidence-based practice? Tikonen kysyi viisi kysymystä näyttöön perustuvasta toiminnasta (EBP) professori Elina Mainela-Arnoldilta ja yliopisto-opettaja Pia Lindevallilta Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan psykologian ja logopedian laitokselta.
Elina Mainela-Arnold ja Pia Lindevall määrittelevät evidence-based practice (EBP) -käsitteen toiminnaksi, joka perustuu todennettuun tietoon. Käsitteenä EBP on heidän mielestään valitettavan usein väärin ymmärretty tai aliarvostettu. EBP:ssä on erittäin tärkeää, että ei tehdä ainoastaan sitä mikä on aikaisemmin tuntunut toimivan, vaan aktiivisesti etsitään parempia toimintamalleja, joita uusin tutkittu tieto tukee. Staattisten toimintamallien tai ”oikeiden” menetelmien luominen on näin käytännössä miltei mahdotonta. EBP on siis dynaamista, alati muuttuvaa toimintaa. Lue lisää
Tikosessa on myös juttu Kati van der Hoevenin kommunikaatiomatkasta. Siinä Kati muuan muassa kuvailee, miten hän sai oman, hänelle personoidun synteettisen äänen. Lue lisää
Muita Tikosen aiheita ovat digitaalinen kommunikointipassi, Hyvinkään esimerkki monialaisesta yhteistoimijuudesta ja tulkkauspalveluselvityksen tulokset. Tikosessa kerrotaan myös Closing the Gap -konferenssin näyttelyn uutuuksista sekä siitä, miten Paputuubin videot voivat tukea vuorovaikutuksen vahvistamisessa.
Nykytekniikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen oppimisessa voi riittää niinkin pieni asia kuin ohjelmien asetuksien omaksuminen. Microsoftin Oppimistyökalut on suunniteltu helpottamaan lukemista ja kirjoittamista. Oppimistyökalut sisältävä, verkossa toimiva Office 365 on kouluille maksuton ja se sisältää mm. verkkoversiot Wordistä ja PowerPointista.
Katso Tikoteekin tekemä video, jossa käydään läpi oppimistyökaluja.
Apuväline-messut 7.-9.11.2019: Esteettömyys ja osallisuus yhdenvertaisuuden mahdollistajina
Tampereella järjestettävien Apuväline-messujen 30-vuotisjuhlavuoden kärkiteemoina ovat robotiikka ja teknologia, esteettömyys ja saavutettavuus sekä kuntoutus ja hyvinvointi.
Messuilla aiempaa näkyvämmässä roolissa oleva robotiikka on yksi esimerkki siitä, miten alan uusin teknologia pureutuu apuvälineitä käyttävien arjen hyvinvointiin.
Suurmessuilla pääsee tutustumaan apuvälineiden uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin, jotka tukevat arjen osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Apuvälineiden mahdollisuudet eri elämäntilanteissa ovat esillä yli 200 näytteilleasettajan, 3 puhujalavan ja odotettavissa olevan 15 000 kävijän voimin.
Tänä vuonna messulavalla on useita kommunikoinnin apuvälineisiin liittyviä esityksiä mm. moniammatillinen tietokoneavusteinen kommunikointi (Validia Kuntoutus), itsenäinen kommunikointi puhelaitteella- taivuttavien sovellusten mahdollisuudet lapsilla ja nuorilla (Kommunikaari), tekniset ratkaisut taivuttava sisällön hyödyntämiseen kuvakommunikaatiossa (Kajo), Papunet-sivuston ilmaiset kuvatyökalut puheen ja kielen ymmärtämisen tueksi (Papunet).
Osastolla 814 on esittelyssä Kehitysvammaliiton Tikoteekin uusi VIESTI-sanakansio ja muita uutuuksia. Voit osallistua myös perinteiseen Sillalla-arvontaan, jossa palkintona on osallistuminen veloituksetta Sillalla-seminaariin 12.-13.3.2020 Hanasaaressa, Espoossa. Osastolla myös Papunetin kuvatyökalun esittelyä ja Opikkeen materiaaleja.
(O)saammeko jutella -blogissa väitöskirjatutkija Irina Savolainen kirjoittaa puhevammaisten ja puhuvien ihmisten tavoista keskustella kommunikoinnin apuvälineiden avulla. Jokainen blogi jatkuu Danielin, Janin ja Jeren mietteillä, joissa he pohtivat kulloistakin teemaa suhteessa omiin kokemuksiinsa puhevammaisena ihmisenä. Jotta vuoropuhelu ei päättyisi näihin kirjoituksiin, myös lukijat kutsutaan jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan blogin kommenttikentässä.
Ensimmäinen kirjoitus ”Puhevammainen ihminen on aktiivinen keskustelija” julkaistiin syyskuun alussa.
Jatkossa julkaisemme uuden jutun noin kerran kuukaudessa.
