Kommunikointitaulut ja -kansiot

Kommunikointitaulut

Kommunikointitaulu soveltuu käytettäväksi yksittäisissä tilanteissa, joissa henkilö tarvitsee viestimiseen  juuri kyseiseen tilanteeseen valittua sanastoa ja viestejä, kuten kysymyksiä ja kommentteja. Taulun avulla voi osallistua esimerkiksi lauluun, leikkiin tai peliin.

Taulu voidaan rakentaa valmiiden kuvapankkien kuvilla, piirroskuvilla, valokuvilla tai bliss-symboleilla. Kuvien yhteyteen liitetään yleensä myös kuvaa vastaava sana kirjoitettuna.

Kuvilla rakennetut taulut soveltuvat kommunikointiin henkilöille, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Kuvien käyttäminen viestimisessä edellyttää kuvan ja sen merkityksen yhdistämistä. Kuvakommunikointia käytetään myös puhuvilla henkilöillä ymmärtämisen tukena.

Sanataulussa on pelkkiä sanoja. Sanataulu soveltuu henkilölle, joka tunnistaa kokonaisia sanoja, mutta ei pysty muodostamaan kirjaimista sanoja. Sanataulu sopii myös kirjoittajille, jotka haluavat nopeuttaa viestintää usein toistuvissa tilanteissa, joissa kirjain kirjaimelta viestiminen vie liikaa aikaa.

Aakkos-  ja kirjaintaulut soveltuvat henkilölle, joka pystyy muodostamaan kirjaimista sanoja. Aakkostaulun avulla voidaan tukea kommunikointia esimerkiksi silloin, kun puheen tuotto on epäselvää. Kirjaimet asetellaan tauluun henkilölle soveltuvaan järjestykseen esim. aakkos- , qwerty- tai yleisyysjärjestykseen.

Kommunikointikansiot

Kommunikointikansio soveltuu henkilöille, jotka tarvitsevat yksittäisiä kommunikointitauluja laajemmat viestintämahdollisuudet. Kaikki kansiot valmistetaan puhevammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden ja toimintakyvyn mukaisesti. Kansion soveltuvuuteen ja toimivuuteen vaikuttaa myös paljon lähi-ihmisten taidot ja asenteet. Kansion rakentamisessa huomioidaan kansion mukana kuljetettavuus.

Kansio voidaan rakentaa kuvapankkien kuvilla , piirroskuvilla, valokuvilla tai bliss-symboleilla. Kuvien yhteyteen liitetään yleensä myös kuvaa vastaava sana kirjoitettuna. Kuvilla rakennetut kansiot soveltuvat henkilöille, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Kuvien käyttäminen viestimisessä edellyttää kuvan ja sen merkityksen yhdistämistä. Kuvakommunikointia käytetään myös puhuvilla henkilöillä ymmärtämisen tukena.

Irtokuvakansion kuvat saa irti, jolloin käyttäjä voi konkreettisesti ojentaa kuvan  tai lausenauhalle kuvista muodostetun viestin kommunikointikumppanille. Irtokuvat havainnollistavat kuvien merkityksen viestinnän välineenä.

Sana- ja lausekansio soveltuu kommunikoinnin apuvälineeksi silloin, kun puhevammainen henkilö on lukutaitoinen. Kansioon on koottu sana- ja lausetasoisia viestejä eri aiheista. Valmiita ilmaisuja sisältävä lausekansio soveltuu myös ihmiselle, joka ei pysty lukemaan, mutta joka ymmärtää ja muistaa kuulemansa hyvin. Keskustelukumppani lukee viestit yksi kerrallaan ääneen ja puhevammainen henkilö kuittaa oikean viestin sovitulla tavalla. Tätä kansion käyttötapaa kutsutaan auditiiviseksi askeltamiseksi.

Laaja kommunikointikansio soveltuu kommunikoinnin apuvälineeksi henkilölle, joka hallitsee vuorovaikutuksen perustaidot ja pystyy keskustelemaan myös muusta kuin tähän hetkeen liittyvistä asioista. Kansio soveltuu myös henkilölle, joka hyötyy lähi-ihmisten antamasta lausetasoisesta visuaalisesta mallista. Laaja kansio tarjoaa tukea puheen ymmärtämisen ja muiden kielellisten taitojen kehittymiseen. Kansio sisältää runsaasti sanastoa, mikä tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen ilmaisuun. Kansio on rakennettu siten, että käyttäjä voi ilmaista viestin käyttötarkoituksen (esim. kysyminen, kertominen, vitsailu) helposti.  Kansion rakenne mahdollistaa lauseiden tekemisen.

Osalle käyttäjistä soveltuu laajaa kansiota suppeampi avainsanakansio, jossa sanasto on luokiteltu sanaluokittain tai/sekä aihepiireittäin.

Kommunikointikansion käyttäjä osoittaa merkkiä katseella, kädellä tai apuvälineellä, tai ojentaa irrotettavan merkin kommunikointikumppanille. Kansion käyttö voi perustua myös auditiiviseen askellukseen, jolloin kommunikointikumppani osoittaa merkkiä sanoen ääneen merkin tai viestin sisällön ja puhevammainen henkilö kuittaa oikean merkin kohdalla sovitulla tavalla, esimerkiksi silmän räpäytyksellä.

Huomioitavaa

Kommunikointikansio valmistetaan asiakkaalle yksilöllisesti tai yksilöidään myynnissä olevista kansioista. Kansion yksilöiminen vaatii sisällön huolellista suunnittelua yhteistyössä asiakkaan kanssa. Suunnittelusta vastaavat puheterapeutti ja AAC-ohjaaja. Kansion muokkauksen toteuttaa yleensä AAC-ohjaaja, joka on kommunikointimateriaalin valmistamiseen erikoistunut työntekijä.

Kommunikointikansion luovuttamisen yhteydessä tulee asiakkaalle lainata myös sisällön rakentamiseen ja päivittämiseen käytettävä ohjelma ja sen käyttöön oikeuttava lisenssi.

On tärkeää, että lähi-ihmiset opettelevat kommunikointikansion käyttöä ja rikastuttavat kommunikointiaan asiakkaan kanssa käyttämällä sitä vuorovaikutustilanteissa, jolloin asiakas saa mallia kansion käytöstä.

Kommunikointikansion sisältöä tulee päivittää säännöllisesti puhevammaisen henkilön tarpeen mukaan esimerkiksi lisäämällä uusia ajankohtaisia sanoj.  Kommunikointikansion sisällön päivittäminen on osa apuvälineen huoltoa ja käytön seurantaa, jolla varmistetaan, että apuväline on sen käyttäjälle tarkoituksenmukainen ja soveltuva.

Apuvälineen lainaavan taho tulisi huolehtia siitä, että apuvälineen käyttäjän kanssa on sovittu päivityksiä tekevästä henkilöstä. Sisällön päivittämisestä huolehtivalle henkilölle opetetaan ohjelman käyttö.

Valtakunnallinen ohje luovutusperusteeksi

”Kommunikoinnin apuväline luovutetaan puhevammaiselle asiakkaalle, jolla on tarve ja edellytyksiä käyttää apuvälinettä kommunikointinsa täydentämiseen tai puheen korvaamiseen ympäristönsä tukemana ja jonka osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia apuväline lisää. Puhevammaisten asiakkaiden lisäksi myös lähi-ihmisten tulisi opetella kommunikoinnin apuvälineen käyttöä ja ylläpitoa. Asiakkaan lähipiiristä tulee löytyä tukihenkilö, joka opettelee kommunikoinnin apuvälineen käytön ja huolehtii sen toimivuudesta, suppeista päivityksistä sekä tarvittavista yhteydenotoista apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön.”

”Kommunikoinnin apuvälineiden sisältöjen ajantasaisuudesta ja suppeista päivittämisistä vastaavat lähi-ihmiset, kun heidät on siihen opastettu ja perehdytetty. Laajoista päivittämisistä vastaa pääosin apuvälineen myöntänyt taho. Apuvälineeksi myönnetyn tietokoneen käyttöjärjestelmä- ja apuvälineohjelmapäivityksistä vastaa pääosin apuvälineen myöntänyt taho.”

Apuvälineluokat
KIRJAIN- JA SYMBOLISARJAT JA –TAULUT 22 21 03
Sana- ja lause-ja/tai kuvakansiot 22 21 03 02

Lisää aiheesta:

Kuvakommunikointi (www.papunet.net)
Tikonen 2/2015: Esittelyssä laajat kommunikointikansiot (tikonen.fi)